17

17 päivää lähtöön. Siis ihan oikeasti 17!!

Oon varmaan erittäin raskas ihminen, koska en osaa puhua mistään muusta nyt kuin Leville lähdöstä, ja sitä ennen tapahtuvasta Espanjan reissustamme.. Yksinkertaisesti päähäni ei mahdu mitään muuta nyt! Paitsi ehkä viikonlopun bileet, mutta koska ne ovat tavallaan kuin läksiäiseni, nekin liittyvät asiaan...

Leville lähtö on mulle iso juttu ja oon odottanut sitä pitkään! Oon tässä nyt vähän katellut että mitä kaikkea siellä tapahtuukaan tulevan kauden aikana ja oon ihan lentoon lähdössä. Pian nähdään, Levi!! Okei, nyt en mainitse sitä enää tässä ollenkaan. Koulujutut alkaa pikkuhiljaa olla pulkassa, vielä muutamat pikku viilaukset ja voi alkaa suunnitella Espanjan reissua tarkemmin (sinne siis jo VIIKON päästä..!) ja miettiä myös mitä tarvitsee mukaan koko talveksi Leville. Hups, nyt mainitsin sen sitten. Muisti on hyvä mutta lyhyt kuin kanan lento..  Ehkä on hyvä lopettaa tähän, tarkoitus oli kuitenkin vaan hehkuttaa että 17 päivän päästä lähden sinne minne olen lähdössä. Hah!

26 days left!

Päivät ne vaan vähenee! Ootan niin suurella innolla sitä päivää, kun voin sanoa asuvani Levillä! Tuntuu että olen nyt vasta tajuamassa, mitä oikeasti on tapahtumassa. Olen alkanut vähän kai jännittää, iltaisin en pysty rauhoittumaan tai keskittymään mihinkään. Kierrän ympäri kämppää enkä tiedä mitä tekisin ja energiaa olisi vaikka muille jakaa, se energia pitäisi nyt vaan saada kohdistettua tärkeisiin tekemisiin kuten kouluhommiin! Faktahan on nimittäin se, että olen koulussa enää reilu 2 viikkoa, yhteensä 8 päivää..IIKS!  Opintopisteitä pitäisi kerätä silti vielä melkein 30, pieni kiire ehkä tulee. Onneksi suurin osa projekteista on jo käynnissä ja hommat hoidossa, mutta stressiä silti pukkaa. 

 Hurjimmalta tässä tuntuu se, että kun nyt lähden, en tiedä palaanko tänne koskaan vakituisesti asumaan. Vaikka aina puhunkin, etten tykkää asua täällä, mutta olen kuitenkin nauttinut ajastani täällä. Paljon olen saanut kavereita ja kokenut heidän kanssaan upeita (ja välillä vähemmän upeita) juttuja. Vanhempani asuvat lähellä ja heidän luokseen on aina helppo mennä ja tunnen sen paikan aidosti kodikseni. Nyt tulee muuttumaan niin moni asia. En pääse enää kotiin joka viikonloppu, enkä näe kavereitani niin usein. Toki monet kavereistani ovat jo muuttaneet työn tai opiskelun perässä pois täältä, mutta olen silti lyhyemmän matkan päässä heistä täällä, kun mitä tulen Levillä olemaan. Levillä olen ihan yksin, ilman omaa tukiverkkoani, ja se minua jännittää! Mutta se on vain elämää ja itse olen sitä halunnut, on opittava selviytymään!

Päivät menee niin hurjaa vauhtia että välillä saa ihan pysähtyä miettimään, mitä olen tehnyt tässä viime viikkoina.

Todistettavasti olen kuitenkin

 Leiponut kaikenlaisia herkkuja. En tiedä mikä leipomisvimma minuun on iskenyt, melkein joka viikonloppu olen leiponut jotain kotona :D

                               Käynyt tallilla paijaamassa ihanaa tammaa, joka oli vähän myrtsinä.

                                                     Tuunannut itselleni upeat tennarit!

                                                       Yrittänyt syödä vähän kevyemmin

ja lenkkeillä, koska kahden viikon päästä on oltava bikinikunnossa! Kanaria täältä tullaan! Ihanaa saada vähän lomaa. Ei käy hyvin yhteen tuo leipomisinto ja bikinikuntoon pääseminen.. Mutta kaikkeahan ei voi kuulema saada, jostain on tingittävä :D

tittitidii, pitäisi alkaa taas väkertää kouluhommia, mutta kun ei innostaa. Paljon kivempi köllöttää sohvalla ja katsoa jotain turhimpiakin turhimpien ohjelmien uusintojen uusintoja.. On taas se aika illasta kun en osaa keskittyä mihinkään, enkä saa mitään aikaiseksi. Taitaa olla jotain alitajuntaista jännitystä jo ilmassa!

Vi ses!