22-vuotias, tällä hetkellä ammattikorkeassa liiketaloutta ja markkinointia opiskeleva neitonen täällä.
Olen syntynyt Lappeenrannassa, mutta muuttanut sieltä 13-vuotiaana Joensuun suunnille. Muutto oli kova pala teini-ikäiselle ja sen jälkeen kapinoinkin aika paljon äitiäni ja isäpuoltani vastaan. Isäpuoleni omistamat koirat auttoivat paljon, ja menetinkin sydämeni niille heti ensi hetkistä alkaen.
Ratsastuksen aloitin serkkuni innostamana n. 5-vuotiaana. Siitä lähtien se onkin ollut menoa. Ratsastustunteja, leirejä, hoitoponeja, merkkisuorituksia, hoitohevosia, valmennuksia ja kilpailuja. Hevoset eivät ole minulle enää harrastus, vaan elämäntapa. Vaikka omia hevosia minulla ei olekaan, haluan silti valmentautua mahdollisimman paljon, ja sitä olenkin saanut jonkin verran tehdä, kiitos mahtavien tuttujeni, jotka antavat hevosensa käyttööni!
"Aikuisena", eli sitten kun minulla on hyvä ammatti ja työ, aion varmasti hankkia itselleni hevosen, tai jopa useammankin.
Koulussa olen aina (kröhöm, lukioon asti...) ollut aika hyvä. Asiat ovat olleet minulle suht helppoja, ja olen selvinnyt vähällä lukemisella. Lukiossa asia muuttui, ja tulosten eteen joutui tekemään töitä. Mitään huippupapereita en silti ole kirjottanut, ja siitä voin syyttää vaan omaa laiskuuttani. :D
Olin Saksassa eräällä tallilla töissä lokakuu 2010-helmikuu 2011. Työ oli rankkaa, mutta siellä olo kaiken sen vaivan arvoista. Opin erittäin paljon asioita elämästä ja itsestäni. Voin suositella vaihtoa tai ulkomailla työskentelemistä ihan kaikille koko sydämestäni. Omat kokemukseni ovat ainoastaan positiivisia.
Helppoa siellä ei ollut, mutta omalla nöyrällä ja positiivisella asenteella pärjää aika pitkälle.
