Missä talvi, lumi ja pakkaset?

Siis ihan järkyttävä keli! Täällä on satanut nyt 5 vuorokauden ajan vuorotellen vettä, lunta ja räntää. Välillä lämpötila on tipahtanut pari astetta pakkasen puolelle, ja senhän voi arvata mitä tästä seuraa. Kammottavan liukasta!

Kävin tänä aamuna ennen töitä lenkillä, meni 45 minuuttia, kun aiemmin tohon lenkkiin mulla on mennyt reilu puoli tuntia. Oli niin liukasta että oli pakko varoa jokaista askeltaan!

Lenkkeile siinä sitten kun tien pinta on peilijäässä. Hiekkaakin oli niin vähän, ja se oli ajettu liian myöhään, liikkui vaan siinä pinnalla. Selvisin kuitenkin hengissä lenkiltä, ja päätin sitten että menen autolla töihin, ja töiden jälkeen ajan Kittilään kauppaan. Illalla, pimeässä, liukkaalla ja vesisateessa, olipa tosi kiva ajella.. Mitään ei nähnyt, vastaantulevien autojen valoista, ja tien aurausmerkeistä sai päätellä onko suurinpiirtein oikealla kaistalla, hirveen turvallista hei.

Sain koluta Kittilässä S-marketin, ja kaksi huoltoasemaa läpi ennen kun sain korvatulppia. Ne ovat nimittäin hyvin tarpeelliset jos aion täällä nukkua joskus. Kämppikset (joista toista en ole muuten edes tavannut) tekee ravintoladuunia, eli ne on töissä illat ja yöt ja tulee aina joskus kello 02 ja 05 välillä töistä. Koska mun huone on ulko-oven vieressä, herään luonnollisesti joka kerta kun joku tulee tänne. Hyvin pieneltä ja kämäisen näköiseltä Shelliltä sitten löysin korvatulpat, ja meinasin kyllä tiputtaa silmäni ja korvani kun kuulin kuinka paljon ne maksaa. 2 euroa pari..Mutta kyllä mun yöunet on sen arvoiset!

Tänään oli töissä ihan hullu päivä! En kerinnyt pitää yhtään taukoa, ja vessaankin sai juosta asiakkaiden välissä ihan pikapikaa. Oli pakko laskea pieni valkoinen valhe asiakkaalle ja sanoa että täytyy käydä tarkistamassa yksi juttu toisella puolella, että pääsin vessaan. Ovella olevassa kävijälaskurissa luku ylitti 500, joten aika hyvin viidessä tunnissa!

Sain tänään myös kehuja töissä, että olen kehittynyt viikossa hurjan paljon, ja että minusta on jo ihan oikeasti hyötyä, jee! Tuli niin hyvä mieli tuosta, vaikka olinkin nälkäkuoleman partaalla työpäivän päätteeksi.

Minä ihan ite!

Tuntuu tuo huono keli ja etenkin vesisade ja pilvisyys ärsyttävän myös turisteja, kun ei voi nähdä northern lightseja.. Kuinkakohan monelle ihmiselle tänäänkin selitin, että olen pahoillani, mutta pilvisellä kelillä niitä ei vaan näy..

Talvi, tule takaisin tänne! Tää tän hetkinen keli ei oo mistään kotoisin!

Winter, we miss you badly! 

ajatuksia elämästä tänään

Mulla oli ihana viikko, porukoiden kanssa oltiin vaan rennosti ja vietettiin joulua. Syötiin hyvin ja oltiin vaan. Eilen illalla koitti kuitenkin eron hetki, porukat olivat tänä aamuna lähdössä ajamaan kotiinpäin, ja minulla oli työpäivä tänään. Lähdin jo illalla mökiltä tänne kämpilleni, koska tiesin että eron hetki on minulle hankala.

Voin ihan oikeasti myöntää, että itkin kun lähdin mökiltä ajamaan. Itkin myös illalla yksin täällä kämpilläni. Ja tänään illalla kun äiti ilmoitti että he ovat kotona. Minäkin haluaisin olla siellä. Tiedän, että tämä ahdistus menee ohi parissa päivässä. Yksin jätetyksi tuleminen on paljon pahempaa kun yksin lähteminen.

Äiti on mulle hurjan tärkeä, ja ajatus siitä, että näemme seuraavan kerran ehkä vasta huhtikuun loppupuolella, on musertava. Koen olevani täällä todella yksin, ilman turvaverkkoa. Kotona ollessani pystyin aina soittamaan äidille tai isäpuolelle hädän hetkellä, ja jos todella apua tarvitsin, se yleensä saapui tunnissa. Ja jos koti-ikävä iski, oli koti ja vanhemmat puolentunnin matkan päässä. Nyt onkin toinen juttu kun välimatkaa on yli 700 kilometriä. Sitä ei noin vaan lähdetäkään ajamaan. Suurin huolenaiheistani on tällä hetkellä autoni, siihen on tulossa aika iso remppa, ja mua pelottaa että se hajoaa ennen kuin saan sen remonttiin asti hoidettua.

Lauantaina katsottiin telkkarista Hjalliksen talk showta, siinä puhuttiin rohkeudesta. Se sai minut miettimään omaa rohkeuttani. Monet ihmiset, joille puhuin keväällä Tornioon lähtemisestä, ja nyt syksymmällä Leville lähtemisestä, sanoivat että olen hurjan rohkea lähtiessäni täysin yksin kauas, vieraalle paikkakunnalle töihin. Ihan kuten Hjalliksen vieraatkin, en itse usko olevani rohkea. Pikemminkin pelkään hurjasti. Pelkään sitä, että kadun myöhemmin jos jätän jonkun tilaisuuteni käyttämättä. Pelkään että kadun sitä että en ole katsonut kaikkia kortteja. Katumuksen pelko on se, joka ajaa minut kokeilemaan monia juttuja. Olen saanut upeita mahdollisuuksia ja haluan käyttää ne, etten joudu sitten kymmenen vuoden päästä miettimään "jos olisin tehnyt niin, voisin tehdä nyt niin ja näin"

Tähän väliin pikku kevennys. Sain töistä paketin After Eighteja. Meinasin jo heti töistä päästyäni avata paketin, mutta teinkin jotain muuta, ja avasin vasta yli kahdeksan.. ;D Ja kukaan ei tajunnu mikä idea tässä jutussa oli, mut ihan sama.


Takaisin asiaan siis. Pelkään siis katumista. Pelkään siis myös sitä, että jollekin läheiselle ihmiselle sattuu jotain, enkä minä ole sitten siellä tukemassa, vaan olen täällä kaukana. Olen järkeillyt asian kuitenkin niin, että nykyaikana kun ihmiset muuttavat niin paljon maasta ja kaupungista toiseen, niin koskaan ei voi olla niin, että kaikki rakkaimmat ihmiset olisivat edes saman läänin sisällä. Ei ole sama olla 700 kilometrin päässä, kuin 30 kilometrin päässä, mutta kyllä täältäkin nopeasti pääsisi rakkaitten ihmisten luo jos oikeasti olisi ihan pakko. Ja aina voi soittaa ja skypettää kun ikävä iskee.

En voi uskoa, et tänään on muka perjantai-ilta. Täällä mä vaan istun yksin kämpillä koneella, syön after eighteja ja mietin, kuinka rohkea en ole, ja kuinka kovasti haluaisin nyt olla kotona porukoiden kanssa. Porukoista  ja kavereista on tullut minulle nyt tämän vuoden aikana vain entistä tärkeämpiä, kun ollaan oltu erossa niin paljon. Mutta itse olen kaikkia "seikkailujani" halunnut, ja niiden haittapuolet vaan täytyy kestää!


Harjoittelupaikassani viihdyn kyllä todella hyvin, ja tykkään tuosta työstä mitä nyt olen päässyt tekemään. Että kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu! Nyt kuivaan kyyneleet ja pakotan itseni hymyilemään katsomalla hauskoja kotivideoita!


ps. oon vetistellyt tässä koko illan, eikä oo ripsarit levinneet yhtään! Oon siis vihdoin löytänyt itkun(iskun)kestävän ripsarin..!

Joulu, jul, Christmas, Weihnacht

 Merry Christmas! God Jul! Frohe Weihnachten! Feliz Navidad!Oikein hyvää joulua siis kaikille!

Täällä ollaan oikein jouluisissa tunnelmissa perheen kesken! Sääkin on jouluinen, toisin kuin ilmeisesti eteläisemmässä Suomessa. Ihanaa, että on lunta, mulle lumi on se joka tekee talven ja joulun, musta joulu olisi kamala pettymys.

Oltiin sovittu perheen kanssa, että mitään lahjoja ei jaeta. Aikuisia kuitenkin ollaan, ja vasta oltiin siellä Espanjassakin ja onhan tässä nyt ollut kaikkea, mulla tänne muutto ja auton öljyn vaihdot yms. Silti sain pari pakettia, villasukkia, lapaset ja Pikku Myy heijastimen. Tulevat kaikki tarpeeseen, täällä pimeässä ja kylmässä Suomen lapissa. :)

Katsottiin tossa äsken telkkarista Joulutarina-elokuva, ja se on kyllä maailman ihanin jouluelokuva. Niin koskettava ja suloinen tarina! Ulkokuvaukset vielä tehty täällä Levillä.


Wonderfull white Christmas here in Lapland, Levi with my family!  

Spain, Playa del Ingles

Tosiaan, oltiin perheen kanssa joulukuun alkupuolella lomalla Espanjassa, äidin merkkipäivän kunniaksi.
Paikkana oli Playa del Ingles, perus suomalaisjunttien turistimesta Canarialla. Fiilikset nyt loman jälkeen on aika kaksijakoiset. Oli ihanaa olla auringossa ja lämmössä, ja päästä hetkeksi eroon Suomen pimeydestä ja kylmyydestä. Paikkana en kyllä Inglesistä oikeastaan tykännyt. Liikaa turisteja. En tykkää tommoisista täyteen tupatuista turistimestoista.. Sanoo hän joka muutti talveksi Suomen pahimpaan talvisesongin turistirysään, että niiiin..

Innokkaana menossa!

Hotellikaan ei juuri minua miellyttänyt. Oltiin varattu bungalow, ja odotukset oli korkealla. No, huoneisto oli likainen. Lattiaan jäi about jalat kiinni ja mun sängyssä oli PÖLYÄ. Ekana iltana löysin myös lakanoistani purkan ja hiuksia.. Ällötti.

Muuten meininki oli ihan jees, hotelli oli suht lähellä rantaa. Parin sadan metrin päässä oli myös iso ostoskeskus, missä oli ihan kaikkea. Siitä tykkäsin, yllättäen..

Inglesin ranta on kilometrien mittainen, ja se on kyllä aivan ihana. Yhtenä päivänä käveltiin rantaa pitkin seuraavaan "kylään", turistikeskittymään, mikä lie. Matkaa tuli yhteen suuntaan n. reilu 5kilometriä. Suurimman osan matkasta kävelin vedessä, kyllä tuntui jaloissa seuraavana päivänä.  Yhtenä aamuna kävin myös aamulenkillä rannassa, vedenrajassa, ihan niin kuin olin jo pitkään haaveillut. Kaksi alimmaista kuvaa tossa yläpuolella on siltä reissulta. Aurinko nousemassa, lämmintä noin 20astetta, täydellinen lenkkeilykeli!

  

Loman ehdottomasti hauskin aktiviteetti näkyy yllä! Tuo tunne oli niin hauska, kutitti. Pahoittelen, jos jotkut järkyttyvät tälläisistä paljastelukuvista, on meinaan aika rumat nuo mun jalat..

 Löysin itelleni koiran! Tää oli siis ihan valtava, varmaan yli metrin korkunen, Spar-kaupan maskotti. Jotkut pikkulapset kiipeili sen selkään, ja vanhemmat otti kuvia, teki kyllä mieli itekin kiivetä ikuistamaan itsensä tälläisen pedon kanssa.. Mut en sit kuitenkaan kehdannut..

 

Löysin myös banaanipuun! En oo ikinä ennen nähnyt tälläistä livenä. Yks ilta vaan huomasin tälläisen, ja sit oli aamulla palattava paikalle et sai kuvan. Turisti mikä turisti.

Tälläinen pikkukaveri löytyi sitten meidän vessasta toiseksi viimeisenä päivänä. Olin just menossa vessaan, ja voin kertoa että kyllä huusin.. Säikähdin ihan mielettömästi, mutta sitten piti kuitenkin saada kuva tästä..

Viimeisenä, ja vähäisimpänä, vessateinipeilikuvaa by joku turisti jolla on jostain syystä taas erikokoiset silmät. Tähän on hyvä lopettaa, tai sitten ei.

Adios!

Ps. Loma oli siis ihan hyvä ja rentouttava. Ja tuli tarpeeseen rankan syksyn jälkeen.

harjoittelua

Nyt on eka viikko harkkaa melkein takana. Ja täytyy kyllä sanoa että olen tykännyt! Työkaverit on kivoja, ja ne työtehtävät mitä olen jo päässyt kokeilemaan, ovat mielenkiintoisia ja tulen varmasti oppimaan hurjasti tulevien kuukausien aikana! Tällä hetkellä olen siis erittäin tyytyväinen valintaani.

Ajomatkani varrella viime lauantaina, upea vaaleanpunainen taivas! Ei näytä kuvassa kyllä miltään, yllättäen..

Muutenkin elämä on lähtenyt rullaamaan ihan hyvin täällä pohjoisessa. Ainut vaan, että täällä kämpässä on ihan superkylmä. Öisin nukun neuletakki päällä ja villasukat jalassa. Oman paksun täkkini alla minulla on vielä ohut viltti. Aamuisin ylösnouseminen onkin sitten aika hankalaa kun on niin kylmä.. Mutta kai tähänkin tottuu, ajan kanssa.

Täällä kämpässä on aivan mahtava vessan lattia! Tää on musta niin hauska.

Eilen sain tähän kämppiksenkin, ihan mukavalta vaikuttava tyttö. Tullut tänne ravintolatyöntekijäksi, mutta on ainoastaan joulusesongin, eli loppiaiseen asti. Toivottavasti kevät sesongiksi saisin vielä jonkun kaverin, yksin on aika tylsää!

Ekana päivänä reippaana lähdössä töihin! Jännitti!

Huomenna porukat tulee tänne joulun viettoon, onneksi ei tarvitse siis olla yksin joulua täällä. Aatonaattona olen vielä töissä, sitten on pari päivää vapaata ja tapaninpäivänä alkaa taas hulabaloo töissä. Ihan hirvee kiire ollut nyt, ja tuntuu että olen välillä enemmän tiellä kuin hyödyksi, mutta kyllä mä olen jotain saanut tehtyäkin jo! Ja ehkä se tästä vielä iloksi muuttuu kun opin talon tavoille. :)


Tänään olin aamulla reipas ja kävin ennen töihin menoa lenkillä! Heräsin puoli 8, lähdin heti lenkille ja menin kympiksi töihin. Ihan eri fiilis oli olla töissä kun on aamulla ulkoillut melkein tunnin jo. Tämä täytyy ottaa tavaksi, jos on myöhäisempi aamu.

Lounaalla saan käydä viereisessä hotellissa, ja sieltä saa näin hyvännäköisiä (ja makuisia) salaatteja.

Levi- Easy days by many ways

Perillä Levillä!

Vihdoin täällä! Eilen lähdin aamulla 10 vaille 5 ajelemaan, parit pienet pysähdykset matkalla ja Rovaniemellä kaupassa käynti, ja Levillä olin 14.30. Välillä meinas pää hajota ajaessa kun cd-soitin ei toiminut koko aikaa. Siinä on ilmeisesti ongelmia virransaannissa. Kauheasti alkoi väsyttää kun oli ihan hiljaista autossa, itse kun en mikään laulaja-tyyppi ole.  Hain heti perillä ollessani avaimet ja sitten ajoin tänne kämpille. Aika nopeesti tuli heiteltyä tavarat autosta sisälle, kun pakkasta oli 25 astetta :D Loppuilta menikin sitten tavaroita paikalleen laittessa ja tuskaillessa kun vaatteet ei millään mahdu kaappiin..

Kämppä on aika mukava! Tää on siis kaksio, mulla on oma huone, toinen huone tossa on vielä tyhjillään, asukki tulee kuulema joskus.. Keittiö ja vessa on sit yhteisiä. Mulla on alakerran asunto, jonkin verran kuuluu yläkerrasta ääniä, mutta eiköhän niihinkin totu. Ainut huono puoli on se, että täällä on nyt tosi kylmä! Patterit hohkaa kuumana, mutta lattiat on tosi kylmät. Ulko-ovella ei myöskään ole mitään väliovea, joten sieltäkin vähän puskee kylmää. Viime yön nukuin neuletakki päällä+ villasukat jalassa mun paksun täkin alla, ja silti oli vähän viilee.. Nytkin oon koko ajan pitänyt villasukkia ja superseksikkäitä Reino-tossuja jalassa koko ajan ettei varpaat jäädy, mut jospa tää tästä alkais lämmetä kun asukkaita saapuu, onhan tää kämppä nyt ollut jonkin aikaa tyhjilläänkin jo. Sisustuksesta suurin osa on IKEA-kamaa, eli ihan kivan näköistä on täällä.

Huomenna alkaa sitten harkka! Paikalla pitää olla 8.30, tarkoittaa siis että lähden kävelemään noin klo 8, matkaa on reilut puolitoista kilometriä. Ei oikeastaan vielä jännitäkään, ehkä sitten nukkumaan käydessä iskee se paniikki. Nyt täytyisi vähän suunnitella huomista vaatetusta, dress code työpaikalla on siisti toimistovaatetus, mutta kuitenkin aika rento meininki, hiihtokeskuksessa kun ollaan! Olen aika innoissani oikeasti.

Kuvia ei nyt oo mitään, en oo jaksanut kuvailla mitään, kun täällä on koko ajan pimeää. Tervetuloa vaan kaamokseen!